Ilarin analyysi TuWen P12 Valkoisten peleistä: -"Päivä oli kuin luotu jalkapallolle. Elokuinen aurinko paistoi, tekonurmi vihersi ja ilmassa oli odottava tunnelma. "Super-TuWe-sunnuntai" on varmaan paras kuvaava termi elokuun 30. päivälle vuonna 2026 - Tänään olivat kaikki TuWe P12 joukkueet meinaan tulessa Raunistulan San Sirolla.

Valkoisten kokoontuminen oli tasan keskipäivältä ja myös valmennus klenkkasi kyynärsauvoilla kerrankin ajoissa paikalle. Sekä TuWen "valkoiset" että "punaiset" aloittivat omat pelinsä klo: 13:00 joten otettiin yhdistetyt puheet sekä aktivoinnit. Syksy oli pyydetty vetämään pojille aktivoivat tikapuut sekä alku "coerverit" heti kärkeen - tekeminen näytti aika todella hyvältä tässä kohtaa. Pallollisiin osuuksiin siirryttyä joukkueet jakautuivat omiin ryhmiinsä ja viimeisten palopuheiden jälkeen nähtiin vielä historiallinen punavalkoinen rinki, jonka sydämessä kaksi kapteenia jakoi uskoa koko kollektiiville.

Valkoisten päivän vastus oli tutusta emoseurasta eli Turun Nappulaliigasta ponnistava Mapa aka Maaria-Paattinen. Tuttu vastus entuudestaan TuWen "mustille" jotka myös pelasivat tänään oman sarjapelinsä, tosin vähän myöhemmin. Valkoisten permanentti oli tuttu ja tänään mentiin harmillisesti vain yhdellä vaihtopelaajalla nuhaviruksen kaadettua pelaajia. TuWen toipilaista sekä Iikka että Hugo liittyivät Ilarin seuraan erilliselle "vemppapenkille" seuraamaan ottelua. Avauskokoonpano oli siis Joel (mv), Juhani (vp), Sumu (op), Lukas (akk), Verkku (ykk), Jermu (vl), Amir (ol) ja Otso (h), Ronin aloitettua vaihdossa. Tuomas ja Otto täydensivät valmennuksen Jarkon toimiessa "taso" vastaavana. Ensimmäiset tykytykset valmennukselle tarjosi Otso, joka joutui jättämään jo alkulämpojen aikana kentän polvikipujen vuoksi. Nopeiden hoitotoimenpiteiden jälkeen saatiin poika kuitenkin pelikuntoon ja omalle paikalle valkoisten keihäänkärjeksi.

Pelin alettua Valkoiset ottivat nopeasti hallinnan ja ensimmäisestä kulmasta Otso puski mahtavan maalin siirtäen Veikot johtoon. Vajaan 10 minuutin pelin jälkeen, vastustaja pääsi kuittaamaan hienon yksilösuorituksen jälkeen. Tästä 4 minuuttia ja Sumu rikkoi boxissa, pallo täplälle (!) Vastustajan vetäjä ei epäonnistunut ja painoi vastustamattomasti pallon vasempaan alakulmaan. Kymmenessä minuutissa peli oli siis kääntynyt päälaelleen ja Valkoiset löysivät itsensä takaa-ajajan paikalta. Loppu erä oli taas hienoista Valkoisten hallintaa, mutta ruuti oli totutun kosteaa, joten hallintaa ja tekopaikkoja ei saatu vietyä maaliin asti.

Väliaika puheessa painotettiin uskoa omaan tekemiseen ja rohkeuteen laukaista, mikäli tekopaikka ilmaantuisi. TuWe huuto oli vaisu ja "mitä jos.." ajatukset tunkeutuivat pelaajien mieliin. Toinen puoliaika aloitettiin väkevästi ja pallon hallinta siirtyi melko pitävästi kotijoukkueelle. Usean tuskastuttavasti hukatun paikan jälkeen Roni pääsi voimajuoksuun ja tälläsi satavarman pommin vasempaan alanurkkaan. Peli vihdoin tasoitettu lukemiin 2-2 (!!) ja tämän tasoituksen jälkeen jokainen jätkä kasvoi 5cm ja alkoi taas uskoa voittoon. Useamman paremman ja huonomman tekopaikan jälkeen helpotus vihdoin koitti Otson runnottua päivän toisen byrsän klassisen maalinedussekoilun jälkeen. Maalintekoajaksi merkattiin 63 minuutti, joten 7 minuuttia jäi vielä pelattavaa. Suurempaa draamaa ei tämän jälkeen enää kentällä nähty ja lopputulos 3-2 sinetöityi tuomarin vihellettyä kolmesti pilliin.

Keskipäivän jamboree tarjosi siis tänäänkin vuoristoratamaisen kyydin, joka olisi voinut kääntyä kummin päin vain. Katsojaystävällistä? Kyllä. Valmentajaystävällistä? Onneksi en kärsi sydänvaivoista."

Kuva: Otto Sunnari