Jalkapallokausi käy parhaimmillaan, mutta TuWe Punaisille tulokset eivät ole viime aikoina olleet suotuisia. Tappioita on kertynyt perätysten, eikä kotikenttäkään ole tuonut kaivattua helpotusta. Tällä kertaa pisteet matkasivat Poriin, kun vierailija Musa vei voiton fyysisen ja määrätietoisen esityksen päätteeksi.

TuWe Punainen onnistui tekemään ottelussa vain yhden maalin. Yritystä ja näyttäviä hyökkäysaihioita nähtiin useita, mutta liian usein tilanteet päättyivät pitkään yksin yrittämiseen tai viimeisten ratkaisujen puutteeseen. Pelin alku oli sen näköinen, että lämmittelyn sijaan oli hiottu Pokémon Go -strategioita. Hienot kuviot jäivät tällä kertaa vajaiksi, eikä palloa saatu riittävän usein tai riittävän sukkelasti vaarallisille maalintekopaikoille.

Erityismaininnan ansaitsee Leevi, joka nähtiin ensimmäistä kertaa maalivahdin roolissa. Uudesta tontista huolimatta otteet olivat vakuuttavia, ja vahva pelipaikka näytti löytyvän yllättävän luontevasti tolppien välistä. Sitkeä aherrus ja taistelutahto pitivät joukkuetta mukana pelissä vaikeinakin hetkinä. Kotimatkalla eräs pelaaja analysoi pitkään epäonnistuneita kuvioita ja vaikutti varsin turhautuneelta. Viimeistely ontui läpi ottelun, eikä pelin rytmi noussut toivotulle tasolle. Myös joukkueen energioiden tasapaino vaikuttaa olevan kateissa. Kommunikointia toivotaan lisää.

Kentän ulkopuolella tunnelma oli kuitenkin kohdallaan. Piispamunkit oli tuotu paikalle suurella sydämellä, ja kioskin luukulla makkarat paistuivat tuttuun tapaan kuumana. Buffetin pyörittänyt ahkera ja hyväntuulinen pariskunta ansaitsee lämpimät kiitokset panoksestaan, sillä ilman talkooväkeä moni ottelutapahtuman parhaista hetkistä jäisi kokematta. Kentän laidalla ottelua seurasi myös useampi komea taistelukoira, jotka tarkkailivat pelin tapahtumia tai ehkäpä toisiaan yhtä keskittyneesti kuin innokkaimmat kannattajat.

Vaikka tulostaululla ilta päättyi pettymykseen, seuraelämän parhaat puolet näkyivät jälleen katsomossa ja kentän laidalla. Sellaista jalkapallo joskus on. Välillä tulee turpaan ja välillä tulee lujaa ja pitkään. Osa jää harmittelemaan menetettyjä pisteitä, osa osaa jo kääntää katseen kohti seuraavaa ottelua.

Yksi asia on kuitenkin varma: seuraavassakin pelissä TuWe Punainen yrittää ja yrittää jälleen uudestaan. Ja kun pilli viheltää seuraavan kerran, ovat toiveet, herkut, makkarat, talkoolaiset ja uskolliset kentänreunan karvakorvat ja -karvattomat korvat taas mukana matkassa.