Vanhemmat tekivät jälleen oman osuutensa mallikkaasti. Makkarat paistuivat, leivonnaiset tekivät kauppansa ja kahvi virtasi. Valitettavasti kentän puolella jälkipolvi ei tällä kertaa pystynyt vastaamaan talkooväen hurjaan vireeseen.

Viikonlopun Punaisen peliryhmän ensimmäinen näytös päättyi 1–3-tappioon Interi 2015 vastaan. Alku lupaili kuitenkin muuta. Kassu iski punaiset 1–0-johtoon, ja ensimmäisen puoliajan jälkeen tunnelma oli varovaisen optimistinen.

Sitten näyttämölle astui Esteri.

Tauolla vettä tuli taivaalta sellaisella innolla, että ottelun jatkuminen viivästyi useammalla minuutilla. Punaiset odottelivat kärsivällisesti, mutta Interin leirissä ehdittiin ilmeisesti pitää sateensuojassa jonkinlainen salainen sotaneuvosto. Ainakin toisella puoliajalla kentälle marssi aivan eri joukkue kuin ensimmäisellä, ja ottelun suunta kääntyi harmillisesti vieraiden eduksi.

Punaisista erityismaininnan ansaitsee Otso, joka pelasi erittäin varman ottelun ja hoiti tonttinsa tyylikkäästi. Afi puolestaan taisteli puolustuksessa jälleen useamman miehen edestä. Myös Lukas debytoi Punaisen paidassa vakuuttavasti ja osoitti heti kuuluvansa joukkoon.

Toimituksen analyysi on tällä kertaa armoton mutta reilu: asennetta löytyy, mutta vielä liian vähän, voitot eivät tule pelkällä sinne päin yrittämisellä. Punaisilla olisi aineksia siirtää pelin painopistettä rohkeammin ylöspäin, sillä tällä hetkellä monet parhaista suorituksista nähdään omalla puolustusalueella. Vastustajan maalilla olisi vielä tilaa uusille sankaritarinoille. Ennakointia, palloahneutta ja töitä lisää.

Sade on nyt väistynyt ja pelikengät laitettu kuivumaan. Huomenna yritetään uudestaan ja mieluiten niin, että aurinko paistaa sekä taivaalla että tulostaululla.