Kakkostaso osoitti tänään Salossa, että se on toistaiseksi vielä täysin oikea ympäristö meidän kehityksellemme. SalPa oli aamun ottelussa askeleen edellä lähes kaikilla osa-alueilla ja erityisesti pelin henkisessä rytmissä ja reagointinopeudessa.

Puitteet olivat kuitenkin kohdallaan: lämpimät ja siistit pukuhuoneet tarjosivat hyvän lähtökohdan ottelulle. Myös alku lupaili hyvää. Draivia ja taistelua löytyi, ja hetken aikaa näytti siltä, että peli on täysin auki. Vastustajan avausmaali syntyi laidasta keskelle kuljetettuna, ja sen jälkeen SalPan toistuvat harhautukset ja tutut kuviot aiheuttivat meille jatkuvaa päänvaivaa.

Puoliaikaan asti pysyimme vielä hyvin mukana, mutta tauon jälkeen peli alkoi kääntyä selkeämmin isäntien eduksi. Vallankahva oli tänään erityisen terävällä tuulella, ja me sen uhreina. Olisi ollut viisasta ottaa vastustajan fyysiseen pelaamiseen ja rikkeiden rajamaille venyneeseen tyyliin vastaus jo varhaisemmassa vaiheessa. Tästä huolimatta ottelu ei kaatunut yksittäisiin tilanteisiin. Kahdeksan maalin eroon päättyvä ottelu, antaa aihetta rehelliseen itsereflektioon.

Keskeiset kehityskohteet ovat selvät: henkinen kantti, pelin ennakointi sekä pallonhallinta vaativat systemaattista harjoittelua. Joukkue taisteli kokonaisuutena tasaisesti. Erityismaininnan ansaitsee pitkän tauon jälkeen tolppien väliin palannut Lauri, joka pelasi vakuuttavasti loppuun saakka. Lisäksi viikonlopun otteluissa Noel on erottunut edukseen selkeällä yritteliäisyydellä ja fyysisellä tasonnostolla.

Työ jatkuu. Harjoitukset pyörivät normaalisti, ja omatoiminen tekeminen saa lämpimän suosituksen, mikäli koulukiireiltä jää hetki aikaa. Huomenna treenataan Kupittaalla, ja tiistaina edessä on jälleen uusia kamppailuvoiteluita.

Askelen verran parempia ajatuksia, ja seuraavalla kerralla myös parempia tekoja loppuun asti.