Aamutuimaan ylös ja töpseliä lohkolämmittimeen. Sumpit naamaan ja keräämään kyytiläisiä matkaan. Kirpeä pakkasaamu herätti hienosti huoltoryhmän ja vanhemman puoleinen Honda FR-V syttyi ykkösellä kehräämään kuin parempikin rotukissa. Saatiin kaikki auton 6 paikkaa täyteen ja tunnelma olikin tiivis kun köröttelimme kohti Hirvihovin pyhättöä. Matkan aikana kävi myös ilmi että eräs toinen toimihenkilöryhmämme jäsen omaa paikallisia sukujuuria ja tästä syystä arvuutteltiinkin mikäs hovi tahi plantaasi on kyseisen suvun omistuksessa. Onhan se hienoa että ainakin värikynät olivat terävät. Seuraavaksi saimmekin ottaa selvää miten terävä oli päivän pelikunto.
Perille päästyämme koko TuWe-ryhmä oli esimerkillisesti ajoissa paikalla. Pieniltä kommelluksiltakaan ei vältytty sillä yhden kaverin pelireppu oli jäänyt kotiin, mutta hänen äitinsä tykitti ässän suorituksen ja ehti paikallisesta Prismasta hakemaan puuttuvat välineet juuri ennen pelejä - tästä suorituksesta palkitsimmekin hänet raikuvin aplodein. Myös viime sekuntien sydämen tykytykset saatiin rauhoittumaan kun erään toisen pelaajan pelipassikin saatiin aktivoitua kokonaiset 3 minuuttia ennen pelejä. Jo ennen pelejä oli niin paljon tapahtumia että melkeinpä Nitro-purkkikin piti aukaista, huh huh...
Eka peli oli TuToa vastaan. Muistini mukaan TuTo on kärkkynyt Futsal-sarjan kärkisijoilla ja totta tosiaan nyt täytyisi olla hereillä. Valmentajamme Kuusmaa myös tiesi että heillä on yksi taitavimmista ikäryhmämme pelaajista miehistössään. Ei muuta kuin peli käyntiin.
Maalivahdiksi peliin asettui viime pelireissulla maalissa loistanut Otso. Pelin alku sujui varsin tasaisissa merkeissä ja alussa tunnusteltiinkin minkäslainen vastustaja TuTo on. Noin 3 minuutin kohdalla tuo "merkattu" pelaaja pääsi rokottamaan TuWea ensimmäisen kerran. Mies vauhtiin päästyään latoikin seuraavat 4 maalia varsin lyhyen ajan sisään. Muutoin TuWe pysyi ihan hyvin vauhdissa mukana mutta tämä yksi yksilö erottui kyllä selkeästi muista ja pääsi dominoimaan kenttätapahtumia. Erityisesti hänen tehokkuutensa oli ihailtavaa, ei liikaa yksin yrittämistä ja nopeat ratkaisut. Eihän tässä auttanut kuin Jutin sanoin "Hattua pois päästä". Ihan ensimmäisen erän loppuun Verkku pääsi täräyttämään 1-5 kavennuksen. Kavennuksen siivittämänä toivon kipinä syttyi, ehkä seuraavalla jaksolla pystyisimme pistämään paremmin kampoihin.
Toinen erä käyntiin ja kun erää oli pelattu kolme minuuttia aloitti sama kaveri jälleen shown ja pisti parin minuutin sisään 3 seuraava maalia. Pelin ihan lopussa TuTo sai seuraavan maaliryöpyn ja takoi 4 maalia kahdessa minuutissa. Peli loppui varsin rumiin lukemiin TuWen tappioksi: 1-13. Otso ei voinut näille maaleille yhtään mitään. Joukkueena voitetaan ja joukkueena hävitään. Tämä yksi maalisieppo saalisti tässä ottelussa vastustajan maaleista 9. TuToa vastaan ensimmäinen kentällinen pystyi pistämään paremmin kampoihin TuToa vastaan ja toinen oli pahemmin sillassa, yhtä kaikki TuTo oli kokonaisuudessaan parempi. Se mikä oli hieno huomata - ryöpytyksestä huolimatta - kukaan ei kiukutellut ja yritti parhaansa loppuvihellykseen saakka.
Pelien välissä ruhtinaallinen 5 minuutin tauko. Ei tässä nyt ihmeempiä ehditty ohjeistamaan muuta kuin että uusi peli ja uutta matoa koukkuun.
Seuraava peli oli SC Raisiota vastaan. Tässä ottelussa lisähaasteena oli se että syystä tai toisesta SCR:n joukkue ei näy Tasossa ja tämän johdosta live-seurantaa ei pystytä ylläpitämään. Näin ollen olemme toimihenkilöiden sumuisten muistikuvien varassa. Muistini syövereistä sanoisin että ensimmäinen puoliaika meni TuWelle 1-0 ja muistaakseni maalin olisi tehnyt Otso. Maalissa oli tässä pelissä Verkku. TuWe hallitsi hienokseltaan ottelutapahtumia mutta kyllä SCR pääsi myös puolittaisille maalintekotonteille.
Toinen erä käyntiin ja homma jatkui hienokseltaan TuWen komennossa. Vaparista Anton pääsi tykittämään ylämummoon ja lisäämään TuWen johdon kahteen nollaan. Jermu pääsi vielä hienon kuvion päätteeksi lisäämään tilanteeksi 3-0 TuWelle. Ihan pelin lopussa vähän nukahdimme ja annoimme Raisiolaisille useamman epäsuoran vapaapotkun ja viimeisestä vaparistaan he pääsivät kaventamaan loppunumeroiksi 3-1. Tässä pelissä TuWen paremmasta esityksestä vastasi kakkoskenttä joka oli nyt selkeästi ykköskenttää aktiivisemmin pelitapahtumissa mukana. Yhtä kaikki, oli hienoa lopettaa pelireissu voittoon.
Pelien päätyttyä kävimme vielä läpi päivän otteluita ja mietimme missä voisimme parantaa. Edelleen yhtenä isoimpana kehityskohteena on jatkuva keskittyminen peliin. Monesti jäämme ihmettelemään ja prosessoimaan tilannetta vaikka tuomari on jo näyttänyt kuka saa sivurajapotkun tai vaparin. Pelaajien oma-aloitteinen ajatustyö jää välillä stand by -modeen ja valmennuksen täytyy kerta toisensa jälkeen ohjeistaa samoja asioita. Nyt kun vielä saamme pääkoppamme pari napsua paremmin mukaan ja fokuksen pidettyä koko peliajan ytimessä niin se kuuluisa Lyyti alkaa kirjoittaa ISOIN KIRJAIMIN.
Eipä muuta kuin seuraaviin koitoksiin. TuWen ryhmän kanssa on aina ilo olla liikenteessä.
*****
HUOM: Maalintekojärjestyksestyksestä ei ole varmuutta, kuka teki minkäkin maalin. Kun tekniikka pettää ja live-seuranta ei olekaan käytössä, aiheuttaa se prosessointivaikeuksia toimihenkilöille. (Parasta pistää meidätkin sinne keskittymisleirille...). Tuomareilla on kuitenkin kaikesta pöytäkirjat joten tilastoihin menee ainakin oikeat maalintekijät.