Tällä kertaa nokka osoitti kohti Paraisten Koivuhaan nurmipyhättöä ja luvassa oli kevätkauden päätösturnee. Olihan se nyt hienoa päästä oikealle nurmelle katsomaan miten sen pallon kuuluu pyöriä samettisella alustallaan. Sää oli tuulinen mutta muuten varsin optimaalinen jalkapallon pelaamiseen ja myös tästä johtuen huoltoportaan odotukset kurotti taivaisiin.

Kaikissa peleissä maaliin astui Daniel V kapteenin nauha kädessään. Ekassa pelissä vastassa oli Liepa Musta. Jostain kumman syystä aloitusvihellyksestä lähtien TuWen Valkoiset jäivät telineisiin eikä peliin päästy missään vaiheessa kunnolla sisään. Vastustaja vei meitä kuin pässiä narusta, oltiin myöhässä tilanteista ja pelattiin puolivaloilla. Peleissä vaadittava viimeinen puristus jäi pahasti puolitiehen ja lopputulos oli sen mukainen, tylysti 4-0 tuli käkättimeen.

Valmennusjohto pureutui tähän ennen seuraavaa peliä ja herätteli poikia että hei täällä pitäisi pelatakkin tänään. Huhujen mukaan Valkoisten päävalmentaja Ilari oli luvannut ajaa viiksensä jos voitetaan kaikki ottelut, noh tämä ei enää pätenyt mutta ilmeisesti viiksien lyhennyksestä oli edelleen kuponki vetämässä. Luulisi nyt joukkiomme olevan viimeistään hereillä.

Seuraavaksi pelasimme paikallista Pargas Idrottensföreningenia vastaan ja kyllä, nyt TuWe oli hienosti alusta saakka hereillä. Leevi ja Noel oli tällä kertaa mukana Valkoisissa ja ensin mainittu täräytti TuWen 1-0 johtoon heti kärkeen. Peli oli hienosti hyppysissä kunnes vastustaja pääsi virheestämme rokottamaan tilanteen tasoihin. Peli aaltoili puolelta toiselle ja edelleen TuWella oli oikeanlaista yritystä. Usein kuitenkin on niin että mikäli et tee omista paikoistasi maalia, niin vastustaja iskee, Näinhän siinä kävi, Pargas IF voitti 3-1 alun hallinnastamme huolimatta. Nyt vaikutti siltä että viiksiveto oli hävitty mutta joka tapauksessa peli-ilme oli huomattavasti parempi. Ei Ilari turhaan ollut pistänyt viiksiään likoon.

Kevätkauden vikassa pelissä vastassa oli PaiHa Musta. TuWe jatkoi siitä mihin viime pelissä jäi ja hallitsi pelin alkua hienosti. Kukas mukaan kuin Leevi täräytti TuWen 1-0 johtoon. Peli oli hienosti näpeissämme mutta sorruimme taas helmasyntiimme - hallinnasta huolimatta emme saaneet tehtyä toista maalia ja niin vain vastustaja pääsi rankaisemaan tulemalla tasoihin. Tässä kohtaa päät painuivat alas ja hartiat kumaraan ja vastustaja pääsi vielä tekemään pari maalia ja tämäkin peli taisi päättyä 3-1 vastustajan voittoon.

Tähän loppuun huoltajan vaatimaton näkemys missä jäi parannettavaa. Sanoisin että tietty päättäväisyys puuttuu kun ollaan johtoasemassa ja hallitaan peliä. Ei olla riittävän härskejä ja haeta rohkeasti ratkaisua. Yritykset jäävät puolittaisiksi kun pitäisi vaan uskaltaa tarttua härkää sarvista. Lisäksi huonommalla jalalla laukominen on piipussa, haetaan väkisin paikkaa paremmalle jalalle ja tämän seurauksena moni tilanne hassataan ja puolustus ehtii väliin. Saattaa olla että tarkkasilmäisimmät tulevat havaitsemaan Raunistulan kotikentällä salatreenejä ja vieläpä lomakauden aikana missä treenataan huonommalla jallalla vetämistä, rajaheittoja sekä salaista asetta josta ei hiiskuta, No nyt on niin kryptistä tekstiä että parempi lopettaa hyvän sään aikana. Joka tapauksessa kaksi viimeistä peliä oli TuWen valkoisilta hyvää tekemistä vaikka hävittiinkin. Nyt otetaan vähän happea, nautitaan kesästä ja ehkä vähän salatreenaillaan.

Over and out.

P.S. huoltotiimi odottaa jo syksyn pelejä ja kuka ties valmentajamme Ilari lupailee seuraavaksi Lemmy Kilmister viiksiä ;)